Tuesday, October 30, 2012

Kaikkea pienta











Ajaminen pimeassa (so. iltaisin klo 18:n jalkeen) ja sumussa on hankalaa, kun ei meinaa nahda mitaan, paivanvalossa on vahan parempi. Kaikkein sumuisimpina paivina en ole pystynyt kuvaamaan lainkaan, vaan on taytynyt ajaa melkein ryomien.


Viime sunnuntain jumiksessa tapasin myos Robin, joka on samassa raamiksessa kanssani.
Hanta puri kaarme n. 15 vuotta sitten, minka seurauksena han on menettanyt puhekykynsa suuressa maarin. Puhe vaikuttaa silta, kuin hanella olisi hyvin vaikea ankytysongelma, jonka takia erityisesti mun on hyvin vaikea ymmartaa hanta lainkaan. Latasin ipadiin netista loytamani puhegeneraattorin, johon siis voi kirjoittaa lauseen, ja kone lausuu sen. Rob kiinnostui ohjelmasta kovasti. Han on hieno mies, joka on mm. pannut alulle aika valtaisan hankkeen aidsia sairastavien ihmisten hyvaksi; on suuri menetys meille kaikille, ellei hanen puhettaan ymmarreta.

3 comments:

Reija said...

Kylläpä sä oot iPadin kanssa monelle ihmiselle iloksi ja hyödyksi! :-) Ja noi sumukuvat kyllä kertoo paljon!

Sinikka said...

Kiitti, Robille toi ipad olisi oikeasti tarpeellinen. Mietimme asiaa raamiksen kanssa.

Anonymous said...

Olet todella kokenut varjelusta kun joudut ajamaan noin vaikeissa olosuhteissa!Kuva oli varmaan Metodistikirkon jumalanpalveluksesta? Mielenkiintoisia tuttavuuksia on löytynyt ja kuten Reija jo kommentoi olet saanut monelle tuottaa iloa.