Tuesday, October 23, 2012

Pensaista ja puista osa aina kukassa


Otin muutaman kuvan matkalla tuonne isoon ostariin tanaan; on todella kaunista kun aina kukkii joku. Tuo ylla oleva sinisena kukkiva puu nayttaa luonnossa viela kauniimmalta.

Olen yrittanyt ottaa selvaa, miten saisin hankittua kahden kuukauden viisumin Etiopiaan. Yksi nettisivu vaittaa, etta sen saisi Addiksesta kentalta, mutta ongelmana on se, etta jos jatan sen hankinnan sinne saakka, en ehka paase Nairobista jatkamaan eteenpain Etiopiaan lainkaan. Kenian lentoyhtio saattaa olla tarkka viisumin kanssa, koska ellei viisumia myonnettaisi enaa Addiksessa, Kenian lentoyhto joutuisi lennattamaan mut takaisin Johannesburgiin. Joten viisumi olisi hyva saada hankituksi ennen lahtoa.

Ainoa Etiopian suurlahetysto tassa maassa sijaitsee Pretoriassa, hallinnollisessa paakaupungissa. Ehdotin Allanille, etta menisin sinne junalla, kun en luota oikein postilaitokseen taalla. Junalla meno olisi musta tosi mukavaa, mutta se kuulemma kestaisi melkein viikon, viisi paivaa!!  Yhtena paivana ehtisi junalla taalta Johannesburgiin, toisena paivana eteenpain Pretoriaan ja sitten valipaiva virastossa kayntia varten...  Junat ovat hitaita, ne kulkevat n. 20 km/h, tai niin ainakin Allan sanoi. Pretoriaan ei ole matkaa kuin 550 km, mutta autolla bensat maksaisivat aika paljon. Edullisinta olisi ehka lentaa, mutta se on kaikkein tylsin tapa matkata. 
Hassua muuten, miten suuri maa tama on ja miten pitkat valimatkat joka paikkaan: Kapkaupunkiin on 1600 km, kayn siella Albia ja Tracya katsomassa marraskuun lopulla (lentaen).

Tassa viela Sipho lukemassa laksyjaan mun luona. Hanelle on erityisen vaikea hahmottaa numeroita, han ei millaan ymmarra, miten suuri luku esim. 70 on. Kun kysyn hanelta, mita olisi 35-5 han saattaa vastata esim. 70. Yritan kovasti miettia miten saisin asian havainnollistettua. Ehka mittanauhan avulla?

(Mua hairitsee aika tavalla, miten epatarkkoja suuri osa kuvistani on, kuvaaminenhan on tavallaan osa tyotanikin Kylvajassa. Mutta tilanteet menevat ohi niin nopeasti, etta varsinkaan kuvia lapsista tai sairaalakuvia ei meinaa saada otettua hyvalaatuisina.)

4 comments:

Anonymous said...

Taas olemme lukeneet ja ihastelleet.Anita opettajana sanoo että Suomessa opetetaan konkreettisillä esineillä, esim. leikattu paksu pahvinpala.Jos haluat opettaa 35-5 pitää olla 35 konkreettista kappaletta ja niillä leikitään poistamalla 5.

Sinikka said...

Juu, me ollaan kaytetty makarooneja ;D Nyt olen piirtanyt suuren viivoitinasteikon eteisen seinaan papereille, se ulottuu melkein kattoon saakka. Silla voi osoittaa, missa pain esim. 70 on suhteessa vaikka 20:een, kun suuruuksien hahmotus tuntuu olevan vaikeaa.

Anonymous said...

No on siellä hitaita junia!!!!! Ihmeellistä! - Kyllä on aivan fantastisia kukkivia puita ja pensaita ja kasveja, kuten tämän ja aiempien juttujesi sykähdyttävistä kuvista näkyy. Upeita kuvia otat! Ihanaa seurata blogiasi! Siunausta! Rakkain terveisin Ullis.

Sinikka said...

Kiitti, ajattele jos olisi ollut bloginpitomahdollisuus niina vuosina kun sa olit maailmalla!!