Wednesday, September 12, 2012

Kotimiehena reilun viikon ajan

Tallainen iakas schaefferinarttu Jesse taalla nyt sitten on Hamletin seurana, se on ystavien koira, joka on taalla muutamia viikkoja heidan lomansa ajan.

Allan ja Sheena lahtivat vihdoin sille vuosikausia kaipaamalleen lomalle reiluksi viikoksi, ja ma muutin siksi aikaa heidan talonsa varahuoneeseen. Lapsille on varattu pakastin tayteen pitsaa ja fish-fingers, ja aikataulu keittion poydalle. Apuna taalla on Neil, Gastoneiden irlantilainen tuttava, jota he eivat tunne muuten kovin hyvin, tietavat vain hanen olevan luotettava.

Neil on hauska tuttavuus, hyvin huomaavainen ja mukava, mutta aivan tavattoman puhelias. Ajattelin ensin, etta saattaisi olla helpompi olla taalla vara-aitina ilman hanta, kun han unohtuu juttelemaan ja pelleilemaan lasten kanssa huomaamatta naiden paivauni- ja harrastuksiin menoaikoja, mutta han on osoittautunut niin mukavaksi ja huomaavaiseksi, etta olen hanesta hyvin iloinen. Han ei tunnu vasyvan lapsiin missaan vaiheessa, vaan jaksaa riekkua naiden kanssa ja lukea satuja loputtomiin. Jaamme hanen kanssaan lasten kuljetukset ja ma hoidan keittiopuolen ja lasten vaatteet, han tekee Henhryn kanssa laksyja ja pitaa pienempia lapsia tyytyvaisina, kun ma huushollaan. Oikein hyvin meni tama eka paiva. Nyt han on mennyt omaan taloonsa, sinne missa ma normaalisti nukun, ja ma olen taalla lasten turvana.

Ekaksi illalliseksi tein niita fish fingers, ja lapset soivat kaiken, tuntuvat olevan erittain helposti ruokittava perhe. Sain myos pienimmat nukkumaan puoli kahdeksaan mennessa, hyvan rytmin ovat oppineet.  Ensi keskiviikkoon siis keskityn tahan kotiin, ja sitten palaan omaani, missa asumme molemmat Neilin lahtoon saakka, han on taalla lomalla pari viikkoa. Yksin olisi kylla ollutkin hankala, kun kaikki lapset olisi pitanyt aina pakata autoon, kun yhta tuodaan tai viedaan jonnekin.

Tuntui jotenkin kauhean hauskalta, kun Sipho kysyi saako kutsua mua Momiksi, kun oon nyt taalla aidin sijaisena ;D  Pieni Nzuzo on tosi ihana:  juttelimme kerran autossa siita, miten Jumala puhuu meille ja miten sita saattaa olla joskus vaikea kuulla. Han totesi siihen heti: Mutta Jumala kuulee meidat aivan hyvin. Niinpa!  Ja kun lapset tanaan leikkivat pihalla pimeassa uudella tehokkaalla fikkarillani, he ihmettelivat kun se nayttaa tosi kauas. He sojottivat valoa pimeaa taivasta kohti ja kysyivat, voiko se valaista Jumalaan asti?

11 comments:

Reija said...

Olipa mukava ja helpottavaakin taas kuulla sinusta. Hienoa että arki suurperheen äitinä sujuu noin luontevasti ja kivuttomasti. Minä olisin stressannut kaikkea mahdollista. Ihana schaefferi! terveisiä täältä Joensuusta. Ollaan juuri lähdössä Kolvananuuron rotkomuodostelmaa katsomaan ja ehkä kävelemäänkin. Sitä vaan sanotaan vaikeakulkuiseksi. Varjelusta ja siunausta kaikkeen elämääsi! Tuntuu että kaikkia mahdollisia lahjojasi olet jo siellä saanut/joutunut käyttämään (mielenrauhaa myöten). Vielä kun löytyy sopiva kuoro tai bändi...

Reija said...

Siis tuo edellinen kommentti oli minun = Kikan! Kirjoitin sen vaan Reijan ipadillä.

Sinikka said...

Kivaa, Kikka, etta olet Joensuussa! Mulla oli siella niin mahdottoman mukavaa! Reija pitaa niin kodikasta, siistia ja hyvin organisoitua huushollia.

Anonymous said...

Näin hienosti siis järjestyi Gastonien lomaviikko.Kyllä se Taivaan Isä todella kuulee rukoukset, kuten pikku Nzuso sanoi.Omakohtaisesti olen onnellinen että saan blogisi kautta olla yhteydessä niin Sinun kuin Kikan ja Reijankin kanssa.On se toista kun 65 vuotta sitten! Kirje tuli perille
viikossa.Nyt saamme olla yhteydessä päivittäin.Varjelusta ja siunausta edelleen

Reija said...

Ihana kuulla taas sun kuulumisia! Hienoa jos jaksat koko viikon hoitaa lapsia, ja mukava että oot saanut siihen apuakin. Hyvin kuulostaa menevän ja lapset selvästi tykkää susta. Se uusi koira on kaunis! Schaeffer melkein aina on... :) Me käytiin tänään "valloittamassa" Kolvananuuro Enossa. Oli vaikea maasto alkuunsa mutta hyvä reissu ja sienisaalis sen mukainen. Siunausta ja voimia kaikkeen! Tunnut olevan siellä ihan elementissäsi :-)

Hanna said...

Lisää kommentteja suvun naisilta ;) Tosi mukava lukea Sinikka sun arjesta siellä. Mahtaa siellä riittää menoa ja meininkiä jos mahdollista vielä tavallistakin enemmän tulevana viikkona, kun hoidat siellä suurperhettä Neilin kanssa. Voimia ja siunausta siihenkin tehtävään! Hyvin on Jumala järjestänyt sinut sinne juuri tähän hetkeen, olet enemmän kuin tarpeellinen! Toivottavasti jaksat kirjoitella edelleen, niin mukavaa on blogiasi lukea, vaikka aina ei tulekaan kommentoitua (tarvii parantaa tapansa...;)

W said...

Voi kuinka ihana karvanaama!
Ja onpa hyva saada yksi talonvahti lisaa. Saat ainakin tuntea olevasi tarpeellinen ja nahtavasti ilo on molemminpuoleista (siis nautit myos hurjasti lasten seurassa olosta) - ja takuulla lapset huomaavat sen.
Toivottavasti muistat myos levata ja rentoutua!

Sini

Anonymous said...

Hei Sinikka! Upeaa toimintaa sinulla!! Pistin sulle myös yhden sähköpostin. Nyt kokeilen tätä kommentin lähettämistä. Voi hyvin lapsinesi! Kuulemisiin Laina

Sinikka said...

Eikos sulla se vilske olekin paattynyt ja rauha maassa? Vaikka hyvin mukavaakin lasten kanssa elaminen on.

Sinikka said...

Joo, aika kuvasti ob mennyt! Teille suvun naisille vaan tama suurperheen elama on huomattavasti tutumpaa kuin mulle.

Sinikka said...

Joo, olen kylla nauttinut, vaikka tietysti terveena olisi parempi. Mutta toivon etta Gastonit ottavat toisenkin loman ennenkuin ma palaan Suomeen.