Sahkot ovat edelleen melkein poissa. Suomessa en olekaan tallaiseen
ilmioon tormannyt, etta sahkot toimivat noin periaatteessa, mutta niin
heikolla virralla, etta hehkulamput eivat syty kunnolla. Ihme kylla
virta riittaa lapparin akun lataamiseen. Ja siis kuumaa kahviakin saan
kaasuhellalla, joten mikas tassa ollessa. Kaasuliekin aarella voi
samalla lammitella kasia, kun on edelleen se +13. Meinaa vasyttaa vaan
tama monen vuorokauden sade ja pimeys. Nukun myos nykyisin huonommin
kuin ennen, mutta eikohan se ajan mittaan korjaannu.
Valilla
tulee mieleen tassa pimeassa, etta joku heikompihermoinen ei kylla mun
kokemusten jalkeen mielellaan taalla istuskelisi yksin kynttilan valossa
tyhjassa talossa, hyva jos valoisassakaan! ;D
Saat ja lampotilat ovat hyvin vaihtelevia: vaikka vuositasolla paivalampotilan keskiarvo vaihtelee vain 16-26 asteen valilla, eli paljon vahemman kuin Suomessa, niin paivittain taas lampotilat vaihtelevat hurjasti: muutaman paivan sisalla voi hyvin olla yli 30:a ja vain vahan paalle 10:a.
Tuo tilasto ei ole aivan taalta Pietermaritzburgin lahelta, mutta antaa vahan osviittaa. Marras-, joulu- ja tammikuussa sataa eniten.
Viime paivat olen hypannyt paljon eri liikkeissa ja etsinyt ja hankkinut mita tarvitsen varastettujen tilalle, ja nyt on elama ojennuksessa: on tama erinomainen minilappari, painaakin vain puolet siita mita iso lappari painoi, lisaksi on pieni mutta oikein riittava kamera loppujen Aafrikan-kokemusten kuvaamiseen. Ja viela uudet aika hyvat kavelykengat, entisia erittain mukavia eivat ehka ihan korvaa, mutta kutakuinkin.
Nyt kaipaisin macci-lapparini iPhotoa, jolla kuvien valotukset olisi voinut korjata!! Mutta tuossa on kuva Nzuzon esikoulun pihasta: siella on hurjasti tilaa juosta, kivoja kiipeilylaitteita, ja katetulla osallakin voi hiukan leikkia, jos sataa.
Myos luokkahuoneet ovat tosi mukavan nakoisia. Nzuzo tulossa sinisessa paidassaan.
Han tykkaa kovasti, jos ehdimme kavaista kirjastossa ennen kuin vanhemmat lapset paasevat koulusta, siina ei ehdi kotiin valilla. Mielestani on aika hyva merkki, kun han on selkeasti pettynyt, jos vien hanet suoraan kotiin (aidin luo) jolloin meidan kirjasto- ja satuhetki jaa valiin. ;)
2 comments:
Hei Sinikka! Nyt olen minäkin vihdoin taas päässyt mukaan matkallesi ja lukenut juuri yhteen menoon kaikki Afrikan-kuulumisesi tähän päivään asti. Olen aivan sydänjuuriani myöten järkyttynyt ryöstöstä. Jostakin käsittämättömästä syystä taivaallinen Isämme salli Sinulle niin kovan kokemuksen. Mutta, kuten laulettiin ennen vanhaan, "tuskaa ... ei pisaraakaan liikaa." Ehkä Hän halusi näyttää käytännössä miten luja turvapaikka ja kalliolinna Hän kuitenkin on, mitä ikinä sitten tapahtuukin. Siunausta ja voimia jokaiseen päivääsi! Ullis
Ihana, Ullis, kuulla susta! Ja kiitos osanotosta, ryosto oli tosiaan aika tavalla traumaatisempi kuin vain kamojen varastaminen olisi ollut, en ole hirveasti taalla blogissa mennyt yksityiskohtiin. Mutta kuten sanot, Jumala on suojellut hyvin konkreettisella tavalla ja voin hyvin.
TIH itsellesikin!
Post a Comment