Nautin kovasti pitkistä aamuista, kahvinjuonnista ja lukemisesta kaikessa rauhassa. Samalla keittelen yleensä ison kattilallisen vettä, jonka pitää ensin kiehua 30 min ja sitten se suodatetaan juomavedeksi filtterin läpi. Se hoituu sopivasti rauhallisen aamukahvin aikana. Teen tätä kirjojen taittoa ja kuvitusta n. 7 tuntia päivittäin, keskipäivällä yleensä parin tunnin tauko. On kerrassaan ihanaa saada tehdä töitä omaan tahtiin, usein jatkan illasta pitempään.
Eilen illalla oli lähinaisten (suomalaisten) videoilta, katsoimme leffan ja maistelimme joululahjaviiniä ja Oululaisen hapankorppuja ja Fazerin sinistä(!!), suomalaisia herkkuja on usein, kun joku on käynyt kotimaassa. (Voin tilalla käytimme avokadoa.) Tämä kaikki on tietysti kivaa, mutta kyllä mä edelleen jotenkin arvostan hirveästi Etelä-Afrikan elämässäni sitä, että ei ollut niitä suomalaisia missään, jolloin ystävyyssuhteet ja tapaamiset olivat ilman muuta paikallisten kanssa. Nyt tässä on kuin pieni oman kielen, oman maan herkkujen ja saunan muodostama suomalainen saareke. Mutta kyllähän se Aafrikka tulee vastaan silti joka paikassa.
Muutama päivä sitten nousi jostain syystä mahdoton ärsyyntyminen kaikkea afrikkalaista toimimattomuutta kohtaan, mikä on mulle ollut erittäin poikkeuksellista. Paiskoin tavaroita ja kiukuttelin Rekku-paralle sitä, miksi täällä mikään ei toimi hyvin: pistorasioiden reiät on usein löysät, joten niissä ei pysy johdot ilman alla olevaa kirjapinoa tukemassa. Meidän täytyy käyttää paremmille sähkölaitteille vielä lisänä kojetta, joka suodattaa virtapiikit, muuten ne voivat rikkoa laitteet. Ja tietysti sen virtapiikkimasinan sähköpistokereiät taas ovat hiukan liian pienet, joten siinäkin tarvitaan välikappaletta. Tän kaiken takia esim. läppärin siirtäminen latureineen huoneesta toiseen on aika operaatio.
Mutta nämä harmittelut ovat tosiaan jostain syystä olleet mulle hyvin harvinaisia, yleisesti ottaen olen viihtynyt erinomaisesti ja kiitän joka ainut aamu siitä, että saan tehdä täällä töitä, elää arkea tällaisessa maassa enkä vain käydä turistina. Tänään vietetään Loppiaista, mikä on suuri pyhä, on ortodoksikristittyjen kulkueita ja katuja on koristeltu viirein.
Lennua on usein ikävä!
(Eihan ihmisista ole niin valia...)
Eilen illalla oli lähinaisten (suomalaisten) videoilta, katsoimme leffan ja maistelimme joululahjaviiniä ja Oululaisen hapankorppuja ja Fazerin sinistä(!!), suomalaisia herkkuja on usein, kun joku on käynyt kotimaassa. (Voin tilalla käytimme avokadoa.) Tämä kaikki on tietysti kivaa, mutta kyllä mä edelleen jotenkin arvostan hirveästi Etelä-Afrikan elämässäni sitä, että ei ollut niitä suomalaisia missään, jolloin ystävyyssuhteet ja tapaamiset olivat ilman muuta paikallisten kanssa. Nyt tässä on kuin pieni oman kielen, oman maan herkkujen ja saunan muodostama suomalainen saareke. Mutta kyllähän se Aafrikka tulee vastaan silti joka paikassa.
Muutama päivä sitten nousi jostain syystä mahdoton ärsyyntyminen kaikkea afrikkalaista toimimattomuutta kohtaan, mikä on mulle ollut erittäin poikkeuksellista. Paiskoin tavaroita ja kiukuttelin Rekku-paralle sitä, miksi täällä mikään ei toimi hyvin: pistorasioiden reiät on usein löysät, joten niissä ei pysy johdot ilman alla olevaa kirjapinoa tukemassa. Meidän täytyy käyttää paremmille sähkölaitteille vielä lisänä kojetta, joka suodattaa virtapiikit, muuten ne voivat rikkoa laitteet. Ja tietysti sen virtapiikkimasinan sähköpistokereiät taas ovat hiukan liian pienet, joten siinäkin tarvitaan välikappaletta. Tän kaiken takia esim. läppärin siirtäminen latureineen huoneesta toiseen on aika operaatio.
Lennua on usein ikävä!
(Eihan ihmisista ole niin valia...)
No comments:
Post a Comment