Ambon kylällä kurssipäivät pyhäkoulunopettajille

Paikalle oli tullut n. 70 pyhäkoulunopettajaa ja seurakuntien paimenta, etupäässä miehiä. He näyttivät oikeasti kiinnostuneilta, kun Rekku opetti miten havaintovälineet ovat oleellisia kaikessa opetuksessa. Yhtenä päivänä hän näytti, miten cokispullosta, rautalangasta, heinästä ja kankaanpaloista saa rakennettua aika helposti nukketeatteri-nuken. Osallistujat askartelivat sen jälkeen omat nukkensa, ja oli mukava nähdä, miten raavaat miehet piirsivät keskittyneesti naamoja nukeilleen.

Mähän en ole juuri lainkaan askartelijatyyppiä, en viitsisi nyhrätä nukkien kanssa (eläimet olisivat hauskempia), mutta kyllä tuo vaan oli aika innostavaa.



Seuraavana aamuna olimme rakentaneet oppilaille valmiiksi pienimuotoisen pääsiäiskuvaelmaan kirkkosalin lattialle, ja näytimme, miten he voivat käyttää samoja aineksia joulukuvaelmaan.

Palmusunnuntai;  alla pääsiäisaamu.

Joulu kuvattu melkein samoilla aineksilla.

Amboon kesti ajaa pari tuntia. Nyt on menossa kuiva kausi, ja kaikki näyttää ruskealta.
Mä en ymmärtänut opetuksen puheita lainkaan, kun ne pidettiin amharaksi ja tulkattiin oromoksi, joten lähdin välillä itsekseni katselemaan lähiseudun markkinoita. Aasi oli tavanomaisin tavaroiden kuskaustapa, niitä tuli vastaan koko ajan.

Etsiskelin mm. säilykepurkin avaajaa, mutta sitä ei löytynyt mistään.

Kaiken etiopialaisen seassa näytti jotenkin hullulta tuo Eminem-mainos yhden kaupan ovessa. 

Kurssin aikana ruokana oli inseraa kolmesti päivässä, siis myös aamupalaksi. Se on täkäläinen kaikkein tavanomaisin ruoka, hapan lettu, jonka kanssa syödään (sormin) aika tulista lihakastiketta.

Mä en oikeasti kyllä tykkää yhtään sen letun happamesta mausta, mutta kyllä sitä nälkäänsä syö ihan mielellään.

Köyhällä väestöllä ei ole mahdollisuutta käyttää lihaa, vaan heillä on vihanneskastiketta. 

Olimme yötä ihan länsimaisittainkin mukavassa hotellissa (12 euroa / yö!), missä oli oikea wc, mutta kurssin ajan olimme kirkon ja koulun yhteisen reikä lattiassa -mallisen wc:n varassa.Siinä on kaksi kiveä, joiden varassa kyykitään, melko siististi siellä sai käytyä. Ovea ei vaan ollut, joten kannatti valita aika, jolloin koululaiset eivät olleet pihalla...

WC tuli päivien aikana tutuksi, kun ruuansulatus on sattuneesta syystä toiminut aika vilkkaasti...

Olen muuten melko pitkälle sopinut, että olenkin täällä kuukauden pitempään kuin ensin ajattelin, eli helmikuun loppuun. En alussa uskonut että saisin tuota 3 kuukauden viisumia, mutta kun se onnistui, tuntuu että kannattaisi olla täällä kunnes taittotyö olisi todennäköisesti valmistunut. Päivillekin tuntui sopivan tuo helmikuun loppu.

Pohkeissa tuntuu selvästi, kun täällä on tullut käveltyä niin paljon enemmän kuin Etelä-Afrikassa. Hyvää harjoittelua Lennun tulevia lenkkejä varten!