19 euroa on suuri raha!

Autoni Toyota Tazz kanssa on ollut vähän harmia, kun lähdin ahtaalta parkkipaikalta Joanin pihalla vähän huolimattomasti ja sain vasempaan kylkeen lomon. Se oli lisäksi yllättävän ison ja pahan näköinen, kun itse tiedän, miten hitaasti siitä olin peruuttamassa. Asia on harmittanut niin paljon, etten ole siitä täälläkään juuri kirjoittanut. Nyt kuitenkin auto on korjattu, ja mikä hienointa, koko operaatio (varaosan hankinta, maalaus, työ) maksoi vain 200 euroa!   Suomessa se olisi maksanut moninkertaisesti. 
Mä tietysti korvaan sen, samalla korjauksella tuli fiksattua kaikenlaista muutakin pientä, mitä aikaisemmat kuskit ovat autolle aiheuttaneet, joten nyt se on aivan kuin uusi.

En ole koko taksiurani aikana Suomessa saanut aikaan mitään vastaavaa. Olen ollut tosi kiitollinen siitä, että jos jotain piti sattua, se kohdistui pelkästään autoon, eikä koskenut esim jatkuvasti sumussa kyyditsemiäni pieniä koululaisia. Se onkin ollut hartain rukousaiheeni täällä.

Jännä muuten todeta, että rahan arvo on täällä sellainen, että 200 Rand, alle 20 euroa, on täällä suuri seteli. Pikkuputiikeissa siihen suhtaudutaan yhtä nihkeästi kuin Suomessa 100 euron seteliin.

Nostin äsken vähän rahaa automaatista, suurin mahdollinen kertanosto oli alle 80 euroa, ja heiltä taisivat olla setelit lopussa, kun koko määrä tuli paksuna nippuna vajaan 2 euron suuruisia 20 Randin seteleitä!  On tämä vaan hassu maa!

Olen hummamassa täällä suuressa Liberty Mall -ostarissa, kuten usein perjantaisin. Pääsen täällä nettiin ja tykkään katsella ihmisiä samalla kun hoidan nettiasioita. Ihme miten lämpimästi monet hymyilevät mulle, ehkä varsinkin mustaihoiset!

Annoin tänään miniläppärini lopullisesti Henhrylle, joten nyt on kuvien saaminen tänne vähän hankalaa. Etiopiassa joulukuun puolivälissä käytössäni on toivottavasti lainaläppäri, jolla se taas onnistuu.
Wow! En olekaan ihan turha tyyppi, kun sain tähän ton kuvan kännykästäni, surffaava joulupukki tuntuu olevan suosittu!

Happy birthday!

Sheena ja Allan yllattivat mut tanaan taysin viemalla mut lasten kanssa illalla syomaan syntymapaivani kunniaksi. Tama ruokapaikka on muutenkin perheiden suosiossa, kun siella on tosi monipuolinen ja mukava leikkipaikka kaikenikaisille lapsille.

Ja henkilokunta tuli viela laulamaan mulle, kun kuulivat kun tulin tilanneeksi toisen lasin viinia "as it's my birthday", he olivat tosi huomaavaisia! Sheenan kanssa oli kiva jutella, han on nyt oman arvionsa mukaan jo lahes 80% normaalikunnostaan; han sanoi etta mun tuloni tanne juuri nyt oli taivaan lahja oikeaan aikaan, kun han oli kaikkein vasyneimmillaan. Aika hieno Jumalan ajoitus mulle, joka  Suomessa harvoin koen oikein  selkeita johdatuksia!

Cape Town II Sea World, Kasvitieteellinen ja Viinitila

Seuraavana paivana Tracylla oli jotain menoja, joten menimme Albin ja lasten kanssa katsomaan valtavaa Sea World merenelava-naytosta ja sen jalkeen syomaan siella suosittua Fish and Chips, rasvaista mutta hyvaa.

Laivoja (& jouluporo!) satamassa aivan keskustan tuntumassa, kuten Helsingissakin.

Sunnuntaina kavimme kirkossa, joka oli melko karismaattisesti varittynyt, kuten Albi ja Tracy tykkaavat, mutta muuten mukava.

Sen jalkeen yhdelle monista upeista hiekkarannoista. Lapsert kayttivat merilevaa kelkkana, emme uineet, kun vesi oli melko kylmaa ja aallokko kova, mutta kahlaaminen oli mukavaa.

Kavin yksinani myos suuressa kasvitieteellisessa puutarhassa, jossa olisi voinut kavella monta paivaa.

Kavin myos tutustumassa viininviljelyyn, jossa sai n. 3 euron paasymaksulla maistella sen verran erilaisia viineja kuin ainakaan mina pystyn hyvin hallitsemaan paivasaikaan, hauska kokemus. 

Kamerani jumittui juuri kriittisella hetkella, mutta lisaan kuitenkin muutaman kehnolaatuisen kuvan kannykasta.
Ne on otettu kavellessani pitkin Cape Townin rantoja.

Cape Town I

Yritan nyt saada Kapkaupungin kuvia tanne, modeemini ei pelaa joten kyyhotan tassa Gastoneiden nurtsilla, Nzuzo istuu vieressani ja pelaa ipadilla. Hamlet ja Jessie juoksevat vauhkoina pitkin poikin pihaa ja jahtaavat niita harmaita marakatteja, jotka harnaavat ja roikkuvat puiden oksilla

Palasin siis eilen Kapkaupungista, joka on varmaan aika puolueettomastikin ajatellen yksi maailman kauneimmista kaupungeista.  Ainakin jos tykkaa meresta ja vuoristosta ja kauniista luonnosta, on vaikea kuvitella ettei ihastuisi tuohon miljoonakaupunkiin aivan Afrikan mantereen etelakarjessa.  Tracy seka lapset Annabelle (3v) ja Nathan (1,5v) olivat vastassa kentalla.

Kapkaupunki on Helsingin tapaan lahes meren ymparoima ja sita hallitsee Table Mountain vuoristo.

Teimme ekana paivana retken tuon vuoriston huipulle, jonne johti koysirata; sielta oli aika huikeat nakoalat yli kaupungin.

Vuoriston laella saattoi kavella kilometrikaupalla, mita emme kuitenkaan lasten kanssa tehneet.

Siella oli myos tuollaisia ruskeita elaimia, (dassie, tamaani) jotka kerjasivat retkeilijoilta leivanmuruja.

Albi ja Tracy asuvat suomalaisittain tilavassa ja kodikkaassa talossa kaupungin laidalla, takalaisittain talo on hiukan ahdas 2-lapsiselle perheelle. He onnistuivat ostamaan sen pian avioiduttuaan jopa afrikkalaisittain hyvin edullisesti.

Olohuonetta koristivat Tracyn maalaukset, joihin olen aika ihastunut; mullahan on omassakin kodissa Suomessa yksi hanen maalauksensa, jota he eivat saaneet pakattua matkaan sielta lahtiessaan. 

Lapsille tuliaisiksi viemani prinsessateltta, jossa Annabelle halusi valttamatta nukkua eka yon.

Kuvia kaupungilta, taustalla usein tuo Table Mountain -vuoristo.

Durbanissa odottamassa lentoa Cape Towniin

Sain kuin ihmeen kaupalla ladattua kamerasta pari kuvaa tänne.     

Kentällä oli surffaava joulupukki, en ollut ennen sellaista tavannutkaan.  Ja odotellessa söin ihanan kreikkalaisen salaatin.

 Pian pääsen tapaamaan Albin ja Tracyn, joihin ystävystyin IEC:ssä heidän ollessaan Suomessa 3 vuotta.