Tuesday, August 28, 2012

Arki jatkuu

Tien varressa oli aamulla nuotio, joka näkyy aivan pienenä punahupparisen ihmisen jaloissa. Otin kuvan nopeasti auton tuulilasin läpi, kun tuntuu todella kiusalliselta kuvata kun toiset ovat kylmissään. Aamulla oli viileää, ja nuotion äärellä lämmitteli monta autotonta ihmistä, osa kesken työmatkaansa.



Kävin aamupäivällä sairaalassa tapaamassa taas pientä Mbali-tyttöä, joka on siis selvästi kehityksessään jäljessä, hän on 1v 1kk mutta hyvin pieni, kevyt ja passiivinen. Hän ottaa vain hiukan painoa maahan, kun häntä pomputtelee lattiaa vasten eikä siis ota yhtään askelta tuettunakaan.  Vein mukanani tuollaisen värikkään maton ja muutamia leluja, jotta häntä voisi vähän aktivoida.

Yhden vähän isomman tytön kanssa väritimme askartelukirjan kuvia. Hänellä ei ole omaisia eikä kukaan käy katsomassa, vaikka hän on viikkokausia sairaalassa. Hän etupäässä lojuu sängyssään tai istuu penkillä katsomassa aina avoinna olevaa tv:tä. Hänkin on hyvin passiivinen, osasi pitää värikynää ja värittää mutta ei oikein syttynyt mistään, voisin yrittää palapelin kokoamista hänen kanssaan torstaina.  Hän saattaa olla siinä 6v.
 ________
 
Sekalaisia juttuja: Nyt tiedän, miksi mua huimasi niin paljon kiivetessäni ekaa kertaa tuolle World's View -nimiselle näköalapaikalle tässä aivan lähellä: luulin sen johtuneen jostain ilmanalan vaihdoksesta, mutta se johtui hyvin luultavasti siitä, ettei mulla ollut hattua päässä. Ilma oli sellainen viileähkö, n. +17, mutta aurinko porotti silti varmaan päälakeen vähän liian kuumasti. En keksi muutakaan selitystä, koska kun pari päivää sitten kiipesin sinne taas, ei tuntunut miltään, hengästytti tietysti normaalisti, vaikka oli +28, mutta mulla aurinkolippis päässä. Mähän en tunnetusti ole koskaan pitänyt mielelläni lakkeja, ja kotona katson aina, että takissa on hyvin istuva ja lämmin huppu ennenkuin harkitsenkaan ostamista.

Ja tulotasosta, annoin aikaisemmin liian ruusuisen kuvan, yli 2000 euron palkka saattaisi olla yksityiskoulun opettajalla, mutta tavallisessa valtion koulussa tuntuvasti vähemmän.  Silti, kun ottaa huomioon miten edullista kaikki on, palkat ovat mielestäni kuitenkin korkeita. Tänään banaanit olivat 4,99 rand = 50 cnt kilo!!


Vielä pari kuvaa kotoani:

Näkymä olohuoneen ikkunasta pihalle; alla keittiö, johon olin tuonut Suomesta oranssin vahakankaan ja hankkinut täältä punaisen lampun lasten läksyjenlukuja piristämään.  Olin Suomessa varautunut Kalkutassa mahdollisesti eteen tuleviin vähän kolkkoihin/likaisen värisiin huonekaluihin, kun oli pieni mahdollisuus, että olisin kuukauden sielläkin.  Vahakangas oli helppo tuoda varmistuksena siitä, että mulla on ainakin iloisennäköinen pöytä, joka on helppo puhdistaa.



Soma näkymä keittiön ikkunasta tiskialtaan luota.

Yksi - ehkä ainoa - ikävä kohta talossani on joka paikkaan ulottuva harmaa likainen (?) kokolattiamatto. 
Laiskalle siivoajalle sellainen on kauhistus, kun sen puhdistaminen on liian helppo "unohtaa"!

3 comments:

Kikka said...

Tosi mukava nähdä kuvia tämänhetkisestä kodistasi! Helpompi kuvitella elämääsi siellä.

Laina said...

Hei Sinikka!!!!
Kiitos hienoista ja mielenkiintoisista kuvauksistasi! Alan ilomielin seurata niitä. Tähän asti mulla on ollut minuuttiohjelma neljän vilkkaan lapsen ja muutaman aikuisen kanssa, myös häät, kihlajaiset, Tukholman risteily,leiri...Eilen lähtivät lomaltaan. Kehenkään ystävään en ole ollut yhteyksissä en siis sinuunkaan.Kaikkea hyvää ja kuulemisiin pian Laina

Sinikka said...

Onpa mukava kuulla sinusta!! Toivottavasti kiireet ovat helpottaneet! Ai olet ollut risteilemässä, joka paikkaan säkin ehdit, ei siitä niin hirveän kauaa ole kun ollaan juteltu. Kerro kuulumisiasi, kun olet toipunut!