Mukava päivä. Aamulla kirkkoon, joka alkaa aina jo 9.00. Menin toisen kerran siihen Albin ja Tracyn seurakuntaan, koska viime kerta oli kuulemma aika tavanomaisesta poikkeava. Tänään oli vakiopastori puhumassa, ja jumiksen teemana oli ylistys: ensin opetettiin ja sitten ylistettiin. Pidin monesta asiasta siellä, vaikka meno oli aika kovaäänistä ja -tempoista. Ensi viikolla vierailen vielä yhdessä seurakunnassa, ennenkuin päätän missä oikein alan käydä sunnuntaisin.
On edelleen mahdollista, että päädyn tähän lämminhenkiseen, vaikkakin minulle hiukan ylikarismaattiseen kirkkoon, sillä kun Pyhän Hengen toiminta jää mielestäni hiukan liikaa varjoon omassa kirkossani Suomessa, niin tämä yliannostus täällä puolen vuoden ajan saattaa auttaa tilanteen tasaamisessa. Tiedä häntä. - Yksi käytännön asia, joka toimi tänä aamuna paljon paremmin kuin IEC:ssä Helsingissä, oli se, että kirkkokahvit tarjottiin pihalla, tarjolla oli murukahvia ja teetä, maitoa ja sokeria. Siis ei mitään monen sortin leipiä ja leivonnaisia kuten IEC:ssä, jolloin myös kahvivuorossa olevilla oli hyvin suoraviivaisesti ja nopeasti hoituva homma. Eikä kirkkokahvien tärkein anti, ihmisten kanssa juttelu, kärsinyt mielestäni lainkaan siitä, ettei tarjolla ollut niitä "eatsejä". Mulla oli mukanani kaksi kovaksikeitettyä kananmunaa, erinomainen pikalounas;D
Kirkon jälkeen kiertelin vähän Ptm:ssä ja sitten kotiin, Gastonit olivat kutsuneet lounaalle. Kahvin aikaan pääsin oikeastaan ekaa kertaa oikein hyvään juttuun Sheenan kanssa, mikä oli mulle tärkeää. Hänkin kaipaisi kovasti sapattivapaalle. He ovat olleet täällä Allanin kanssa remmissä lähes tauotta 8 vuotta ja Sheena on aika uupunut.
Lounaan jälkeen lapset tulivat mun luo käymään, Sipho ja Nzuzo leikkivät kaksi satua ipadilläni, minkä olin luvannut sunnuntaisin, ja Henhry harjoitteli mun kameralla ja pyysi sitten mua lataamaan läppärilläni musiikkia hänen mp3-soittimeensa.
Sitten Hamletin kanssa kukkuloille. Törmäsin lenkillämme yhteensä neljään pariskuntaan, joilla kaikilla oli 1-4 isoa koiraa pickupin kyydissä, he ajoivat autolla sinne kukkulan juurelle, kun tietä pitkin on vaikea kävellä. Kaikki koirat olivat irti eikä Hamlet tapellut kenenkään kanssa.
Tämä on aika älytöntä, että selitän täällä niin usein ja paljon, mulla ei vaan ole täällä useinkaan juttukaveria, en tapaa Allania ja Sheenaa päivittäin, vain lapsia.
On edelleen mahdollista, että päädyn tähän lämminhenkiseen, vaikkakin minulle hiukan ylikarismaattiseen kirkkoon, sillä kun Pyhän Hengen toiminta jää mielestäni hiukan liikaa varjoon omassa kirkossani Suomessa, niin tämä yliannostus täällä puolen vuoden ajan saattaa auttaa tilanteen tasaamisessa. Tiedä häntä. - Yksi käytännön asia, joka toimi tänä aamuna paljon paremmin kuin IEC:ssä Helsingissä, oli se, että kirkkokahvit tarjottiin pihalla, tarjolla oli murukahvia ja teetä, maitoa ja sokeria. Siis ei mitään monen sortin leipiä ja leivonnaisia kuten IEC:ssä, jolloin myös kahvivuorossa olevilla oli hyvin suoraviivaisesti ja nopeasti hoituva homma. Eikä kirkkokahvien tärkein anti, ihmisten kanssa juttelu, kärsinyt mielestäni lainkaan siitä, ettei tarjolla ollut niitä "eatsejä". Mulla oli mukanani kaksi kovaksikeitettyä kananmunaa, erinomainen pikalounas;D
Kirkon jälkeen kiertelin vähän Ptm:ssä ja sitten kotiin, Gastonit olivat kutsuneet lounaalle. Kahvin aikaan pääsin oikeastaan ekaa kertaa oikein hyvään juttuun Sheenan kanssa, mikä oli mulle tärkeää. Hänkin kaipaisi kovasti sapattivapaalle. He ovat olleet täällä Allanin kanssa remmissä lähes tauotta 8 vuotta ja Sheena on aika uupunut.
Sitten Hamletin kanssa kukkuloille. Törmäsin lenkillämme yhteensä neljään pariskuntaan, joilla kaikilla oli 1-4 isoa koiraa pickupin kyydissä, he ajoivat autolla sinne kukkulan juurelle, kun tietä pitkin on vaikea kävellä. Kaikki koirat olivat irti eikä Hamlet tapellut kenenkään kanssa.
Tämä on aika älytöntä, että selitän täällä niin usein ja paljon, mulla ei vaan ole täällä useinkaan juttukaveria, en tapaa Allania ja Sheenaa päivittäin, vain lapsia.
2 comments:
Ei yhtään väsytä kertomisesi.Yksityiskohdat ovat tärkeitä ja tekevät niin kiinnostavaksi tämän blogisi.Hyvää jatkoa vaan ja terveisiä Sinikka täti
Hauska kuulla etteivät jutut väsytä! Hyvä puoli asiassa on se, että tällä tavoin kenenkään ei tarvitse pelätä pitkiä dia-esityksiä kun olen palannut kotiin ;D
Post a Comment