Kuin pahaa unta

Viime yona herasin puoli kahdelta siihen, kun kaksi miesta tempoili ympari huonettani, kaatoi tavaroita ja tiuski mulle, "Where's your wallet!? We'll fucking kill you!"  En nahnyt pimeassa, unenpopperossa ja ilman silmalasejani, mutta mielikuva oli etta he olisivat olleet nuorehkoja mustia miehia. He heittivat peittoni paani yli ja vannottivat etten saa katsoa.  En pannut missaan vaiheessa lainkaan hanttiin, kun en ollut varma onko heilla ase.  Sita ei ehka ollutkaan, kun poliisi loysi myohemmin ulko-oveni vieresta puukon.  En pelannyt jostain ihmeen syysta lainkaan silla hetkella, mutta jalkeenpain on kylla ollut melko shokki.  He myos toimivat yhdessa tilanteessa hyvin julmalla tavalla, mutta en nyt puhu siita.

He tuntuivat tietavan aivan tarkkaan, mika kaikki oli arvokasta, ja veivat systemaattisesti lapparin, ipadin ja muita atk-kamoja, kannykan, hyvan kameran, rahaa. Mutta jostain syysta myos kahdet hyvat kenkani, silmalasini ja reppuni(!!)   Silmalasit vietiin ehka siksi, etta he toimivat fiksusti ja tiesivat, etta olisin huomattavasti avuttomampi ilman niita. Onneksi olin ottanut Suomesta mukaani varalaseiksi myos edelliset lasini, joilla parjaan aivan hyvin ainakin muutaman kuukauden.

Joka tapauksessa tilanteeseen liittyi sellaisia asioita, joiden takia olin taysin hiljaa peittoni alla ja annoin heidan ryostella rauhassa loppuun asti. Vasta kun tuli muutaman minuutin hiljaisuus, aloin sytytella valoja ja lahdin sitten nurmikon poikki Gastoneiden luo, pelkasin, etta rosvot olisivat heidankin kimpussaan.  He halyttivat poliisit, jotka saapuivat takalaisittain hyvin nopeasti useamman auton ja kaksikon ja koirapartion kera. Olin myos aluksi huolissani Hamletista, mutta se oli turvassa, oli ilmeisesti vaan nukkunut taalla Gastoneiden talon takapihalla sikeasti.  (Onneksi heille on kai tulossa joulukuun alusta toinenkin "vahti", tosin vain melko vanha ja lempea schaefferinarttu, jonka olen kerran tavannut.)

Olen tanaan koettanut toipua ja miettinyt kovasti, mita voisin tasta oppia. Ainakin olin ollut hyvin varomaton, silla olin sulkenut takaoveni viime yona laittamatta sita kunnollisesti lukkoon. Olin jotenkin taalla varautunut siihen, etta reppuni voitaisiin kaupungilla vieda, joten esim. passini ja muut tarkeat paperit olivat komeroni ylahyllylla minne vorot eivat osanneet.  Mutta en ollut niinkaan varautunut siihen, etta koti voitaisiin ryostaa, kun olemme korkean sahkoisen aidan ymparoimina ja koira nukkuu ulkona.  Sheena ja Allan sanoivat, etta vaikka tietenkin oven olisi pitanyt olla kunnollisesti lukittuna, niin tassa tapauksessa saattoi olla siunaus se, etta miehet paasivat sisaan aika hiljaa. He olivat leikanneet aitaan reian aika tehokkain asein, joten he olisivat joka tapauksessa tulleet sisaan, vaikka sitten sarkemalla ikkunoita, ja se olisi voinut olla viela paljon traumaattisempaa.  Onneksi nyt kuitenkin vietiin vain mun kamoja, ei Gastoneiden.

Juttelimme aamulla, miten paljon varjelusta tilanteeseen sisaltyi: mm. pankkikorttini ja suomalainen ajokorttini putosivat voroilta pimeassa lattialle, josta ne myohemmin loysin. Passikin on turvassa. Ja sailyin lähes ehjin nahoin, toisinkin olisi voinut kayda.  Ja olen tilanteeseen nahden sailyttanyt mielenrauhani enka mitenkaan paniikissa. Sheena on sita ihmetellyt, kun olen hanelle poliisien ohella tarkimmin kertonut tapahtumista. Gastonit ovat olleet aivan ihania, he ovat kuunnelleet ja olleet erittain tasapainoisia ja ymmartavaisia. Lapsetkin onneksi valttyivat pahoilta muistoilta, heidan mielestaan tilanne oli lahinna janna seikkailu.

Tanaan olen aamupaivan lahinna putsannut ovenpieliani ja huonekalujani noentapaisesta monjasta! En ollut tiennytkaan, etta kun poliisit tutkivat paikkoja sormenjalkia varten, pinnat ovat sen jalkeen kuin palamisen jaljilta rasvaisen noentapaisen peitossa.  Nyt olen Gastonien koneella, jota he ovat auliisti tarjonneet munkin kayttoon, siksi ei ole aakkosia.

Olen edelleen sita mielta, ettei tama maa ole mitenkaan kauhean paljon vakivaltaisempi kuin muutkaan Afrikan tai monet Aasian maat. Taalla on ehka kehittyneemmat valineet mitata rikollisuutta kuin muualla Afrikassa.  Kokonaisuutena ihmiset vaikuttavat ystavallisilta.